Valitse koulutusala:
Top-listat arrow_right

Kestävää kasvua ja hyvinvointia luomassa

Valokuva: Tage Rönnqvist

Raaka-aineet ovat olleet Johanna Buchertin työn keskiössä aina. Luonnonvarakeskuksen pääjohtajana Buchert pääsee vaikuttamaan tuotantoketjujen alkupäähän sekä luomaan hyvinvointia ja arvonlisää luonnonvaroista kestävällä tavalla.

Buchertin ura alkoi Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, jossa vierähti lopulta yli kolmekymmentä vuotta niin tutkijan, tutkimusprofessorin kuin tutkimusjohtajankin rooleissa. Vuonna 2015 Buchert siirtyi juuri muodostettuun Luonnonvarakeskukseen. Pitkällinen kokemus raaka-aineiden prosessoinnista – tehdasvaiheesta – on mitä mainioin pohja työlle Lukessa. ”Luke keskittyy raaka-aineiden kestävään tuotantoon eli siihen, mitä tapahtuu ennen tehdasvaihetta. Kumpikin näkökulma on tärkeä, jotta koko ketju saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin”, Buchert kertoo.

Työskentelit Luonnonvarakeskuksessa aiemmin tutkimusjohtajan roolissa ja aloitit nyt syksyllä 2018 Luken pääjohtajana. Mikä sai sinut alun perin hakeutumaan Lukeen töihin?

– Olin työskennellyt jo pitkään biomassojen parissa VTT:llä ja seurasin mielenkiinnolla Luken muodostamista. Se, että Lukesta tuli monitieteellinen – meillä tehdään muun muassa metsä-, maatalous-, kala- sekä talous- ja politiikkatutkimusta – oli minusta viisas ratkaisu. Poikkitieteellisyys tekee Lukesta erittäin ajankohtaisen toimijan, joka pystyy vaikuttamaan globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kestävyyteen tai elintarvikkeiden laatuun ja saatavuuteen.

Mikä on visiosi Luken tulevaisuudelle?

– Lukesta tulee luonnonvaratutkimuksen kansainvälisesti merkittävä edelläkävijä. Käytännössä se tarkoittaa, että vahvistamme rahoituksen hankintaa erityisesti EU-tasolla. Teemme myös aktiivista elinkeinoyhteistyötä. Näen Luken tehokkaana pelinrakentajana. Suomi on pieni maa, ja yhteistyö esimerkiksi kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on ainoa tapa, jolla voimme kasvaa kokoamme suuremmaksi. Tärkeintä meille on omat motivoituneet työntekijät, jotka kokevat Luken tavoitteet omikseen ja vievät niitä innostuneesti eteenpäin.

Mihin yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja toimintoihin Lukella on eniten tarjottavaa?

– Ilmastonmuutos on merkittävä haaste ja yksi tärkeimmistä kysymyksistä on se, miten Suomi pystyy varmistamaan roolinsa kestävän biotalouden edelläkävijänä. Suomalaisen biotalouden pitää olla ekologisesti kestävää samalla kun kehitetään lisäarvoa tuottavaa taloutta. Tutkimusta tarvitaan siis hyvin monitieteisesti. Metsätutkimus on yksi Luken vahvuuksista, ja tässä panostamme erityisesti metsätalouden kestävyyden vahvistamiseen tutkimuksen keinoin. Ruoantuotannossa Suomen mahdollisuudet tuottaa elintarvikkeita tulee todennäköisesti paranemaan entisestään, mutta lisäarvotuotteita ja vientimahdollisuuksia pitää kehittää tutkimuksen avulla. Luonnon terveysvaikutukset ja turismi ovat myös isoja tutkittavia teemoja.

Tutkijoina meidän pitää olla valveilla ja valmiina tutkimaan kaikkea sitä mitä on nousemassa esiin. Itse uskon, että tutkimuksella, verkostoilla ja kehitystyöllä voimme vaikuttaa siihen, että Suomen sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen hyvinvointi rakentuu kestävällä tavalla.

TEKSTI: Päivi Surakka

Haastateltava: Johanna Buchert

Tehtävä: Pääjohtaja

Tausta: Tekniikan tohtori (kemiantekniikka)

Luonnonvarakeskus

Teemme työtä luonnonvarojen kestävän käytön eteen ja etsimme biotalouteen pohjaavia ratkaisuja. Luken toimipaikkaverkosto kattaa koko Suomen. Tarjoamme tutkimustyölle nykyaikaiset ja korkeatasoiset puitteet, joustavan työajan ja -paikan sekä mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Toimimme aktiivisesti laajoissa kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa.

Lisätietoja: www.luke.fi 

Luonnontieteiden alan top 50

  1. Suomen ympäristökeskus (SYKE)
    A
  2. Orion
    A
  3. Metsähallitus
  4. Helsingin kaupunki
  5. Metsä Group
  6. UPM
  7. Bayer
  8. Valio
  9. Tampereen kaupunki
  10. Turun kaupunki
  11. Kemira
  12. Neste
  13. VTT
  14. Espoon kaupunki
  15. Stora Enso
  16. Fazer
  17. Ramboll
  18. Google
  19. Finnair
  20. Pfizer
  21. Supercell
  22. YLE
  23. Microsoft
  24. Puolustusvoimat
  25. GE Healthcare
  26. Arla
  27. Oulun kaupunki
  28. Reaktor
  29. Pöyry
  30. Metso
  31. S-ryhmä
  32. Fortum
  33. K-ryhmä
  34. Futurice
  35. FCG Finnish Consulting Group
  36. Ponsse
  37. Suunto
  38. Polar
  39. Nokia
  40. Vattenfall
  41. Business Finland
    T
  42. Finavia
  43. Vapo
  44. KONE
  45. Wärtsilä
  46. Borealis Polymers
  47. Valmet
  48. Fennovoima

Luonnontieteiden alan parhaat

  1. Suomen ympäristökeskus (SYKE)
  2. Orion

Luonnontieteiden alan raketit

  1. UPM
  2. Kemira
  3. Neste
  4. Espoon kaupunki
  5. Ramboll
  6. GE Healthcare
  7. Arla
  8. Pöyry
  9. Metso
  10. FCG Finnish Consulting Group
  11. Ponsse
  12. Suunto
  13. Vattenfall
  14. Valmet

Tekniikan alan top 50

  1. KONE
    A
  2. Wärtsilä
Katso koko lista

Kaupallisen alan top 50

  1. Finnair
  2. Google
  3. Marimekko
Katso koko lista

IT alan top 50

  1. Google
    A
  2. Microsoft
  3. Supercell
Katso koko lista

Juridiikan alan top 50

  1. Tuomioistuimet
    A
  2. Oikeusministeriö
  3. European Union (EU)
Katso koko lista

Top 50 Pohjoismaat: Kaupallinen ala

  1. EY (Ernst & Young)
  2. Microsoft
Katso koko lista