Valitse koulutusala:
Top-listat arrow_right

Kestävää kasvua ja hyvinvointia luomassa

Valokuva: Tage Rönnqvist

Raaka-aineet ovat olleet Johanna Buchertin työn keskiössä aina. Luonnonvarakeskuksen pääjohtajana Buchert pääsee vaikuttamaan tuotantoketjujen alkupäähän sekä luomaan hyvinvointia ja arvonlisää luonnonvaroista kestävällä tavalla.

Buchertin ura alkoi Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, jossa vierähti lopulta yli kolmekymmentä vuotta niin tutkijan, tutkimusprofessorin kuin tutkimusjohtajankin rooleissa. Vuonna 2015 Buchert siirtyi juuri muodostettuun Luonnonvarakeskukseen. Pitkällinen kokemus raaka-aineiden prosessoinnista – tehdasvaiheesta – on mitä mainioin pohja työlle Lukessa. ”Luke keskittyy raaka-aineiden kestävään tuotantoon eli siihen, mitä tapahtuu ennen tehdasvaihetta. Kumpikin näkökulma on tärkeä, jotta koko ketju saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin”, Buchert kertoo.

Työskentelit Luonnonvarakeskuksessa aiemmin tutkimusjohtajan roolissa ja aloitit nyt syksyllä 2018 Luken pääjohtajana. Mikä sai sinut alun perin hakeutumaan Lukeen töihin?

– Olin työskennellyt jo pitkään biomassojen parissa VTT:llä ja seurasin mielenkiinnolla Luken muodostamista. Se, että Lukesta tuli monitieteellinen – meillä tehdään muun muassa metsä-, maatalous-, kala- sekä talous- ja politiikkatutkimusta – oli minusta viisas ratkaisu. Poikkitieteellisyys tekee Lukesta erittäin ajankohtaisen toimijan, joka pystyy vaikuttamaan globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kestävyyteen tai elintarvikkeiden laatuun ja saatavuuteen.

Mikä on visiosi Luken tulevaisuudelle?

– Lukesta tulee luonnonvaratutkimuksen kansainvälisesti merkittävä edelläkävijä. Käytännössä se tarkoittaa, että vahvistamme rahoituksen hankintaa erityisesti EU-tasolla. Teemme myös aktiivista elinkeinoyhteistyötä. Näen Luken tehokkaana pelinrakentajana. Suomi on pieni maa, ja yhteistyö esimerkiksi kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on ainoa tapa, jolla voimme kasvaa kokoamme suuremmaksi. Tärkeintä meille on omat motivoituneet työntekijät, jotka kokevat Luken tavoitteet omikseen ja vievät niitä innostuneesti eteenpäin.

Mihin yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja toimintoihin Lukella on eniten tarjottavaa?

– Ilmastonmuutos on merkittävä haaste ja yksi tärkeimmistä kysymyksistä on se, miten Suomi pystyy varmistamaan roolinsa kestävän biotalouden edelläkävijänä. Suomalaisen biotalouden pitää olla ekologisesti kestävää samalla kun kehitetään lisäarvoa tuottavaa taloutta. Tutkimusta tarvitaan siis hyvin monitieteisesti. Metsätutkimus on yksi Luken vahvuuksista, ja tässä panostamme erityisesti metsätalouden kestävyyden vahvistamiseen tutkimuksen keinoin. Ruoantuotannossa Suomen mahdollisuudet tuottaa elintarvikkeita tulee todennäköisesti paranemaan entisestään, mutta lisäarvotuotteita ja vientimahdollisuuksia pitää kehittää tutkimuksen avulla. Luonnon terveysvaikutukset ja turismi ovat myös isoja tutkittavia teemoja.

Tutkijoina meidän pitää olla valveilla ja valmiina tutkimaan kaikkea sitä mitä on nousemassa esiin. Itse uskon, että tutkimuksella, verkostoilla ja kehitystyöllä voimme vaikuttaa siihen, että Suomen sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen hyvinvointi rakentuu kestävällä tavalla.

TEKSTI: Päivi Surakka

Haastateltava: Johanna Buchert

Tehtävä: Pääjohtaja

Tausta: Tekniikan tohtori (kemiantekniikka)

Luonnonvarakeskus

Teemme työtä luonnonvarojen kestävän käytön eteen ja etsimme biotalouteen pohjaavia ratkaisuja. Luken toimipaikkaverkosto kattaa koko Suomen. Tarjoamme tutkimustyölle nykyaikaiset ja korkeatasoiset puitteet, joustavan työajan ja -paikan sekä mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Toimimme aktiivisesti laajoissa kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa.

Lisätietoja: www.luke.fi 

Luonnontieteiden alan top 50

  1. Suomen ympäristökeskus (SYKE)
    A
  2. Metsähallitus
  3. Orion
    A
  4. Valio
  5. VTT
  6. Kemira
  7. Ramboll
  8. Puolustusvoimat
  9. Pfizer
  10. Bayer
  11. UPM
  12. Helsingin kaupunki
  13. Google
  14. Microsoft
  15. Fazer
  16. Metsä Group
    A
  17. Arla
  18. Finnair
  19. GE Healthcare
  20. Espoon kaupunki
  21. Pöyry
  22. Neste
  23. Suunto
  24. Tekes
  25. S-ryhmä
  26. Turun kaupunki
  27. KONE
  28. Stora Enso
  29. Polar
  30. YLE
  31. Rovio Entertainment
  32. Ponsse
  33. Oulun kaupunki
  34. Vahanen
  35. Nokia
  36. Planmeca
  37. K-ryhmä
  38. Fortum
  39. Finavia
  40. Vantaan kaupunki
  41. Reaktor
  42. Tampereen kaupunki
  43. FCG Finnish Consulting Group
  44. Murata Electronics
  45. McKinsey & Company
  46. Supercell
  47. Sweco
  48. John Deere

Luonnontieteiden alan parhaat

  1. Suomen ympäristökeskus (SYKE)
  2. Orion
  3. Metsä Group

Luonnontieteiden alan raketit

  1. Valio
  2. VTT
  3. Ramboll
  4. Microsoft
  5. Arla
  6. Finnair
  7. Suunto
  8. Turun kaupunki
  9. Polar
  10. Rovio Entertainment
  11. Oulun kaupunki
  12. Planmeca
  13. Finavia
  14. FCG Finnish Consulting Group
  15. McKinsey & Company
  16. Sweco
  17. John Deere

Tekniikan alan top 50

  1. KONE
    A
  2. Wärtsilä
Katso koko lista

Kaupallisen alan top 50

  1. Finnair
  2. Fazer
    A
  3. KONE
Katso koko lista

IT alan top 50

  1. Google
    A
  2. Reaktor
  3. Microsoft
Katso koko lista

Juridiikan alan top 50

  1. Oikeusministeriö
    A
  2. Tuomioistuimet
  3. European Union (EU)
Katso koko lista

Top 50 Pohjoismaat: Kaupallinen ala

  1. EY (Ernst & Young)
  2. McKinsey & Company
Katso koko lista